Ohi

Eilen oli hyvä kokous kirkolla. Patmos -lähetyssäätiön kaverit oli pitämässä Patmos -iltaa ja Leo Meller piti mielenkiintosen saarnan laupiaasta samarialaisesta. Oli hieno kuunnella! Leo sano, et se pitää samasta Raamatun kertomuksesta 10 eri kaupungissa erilaisen saarnan. Aika hankala tehtävä, 10 erilaista saarnaa yhdestä kertomuksesta, joka on kerrottu 7 jakeessa (Luuk. 10:30-37). Mutta kaikesta päätellen Leo selviää :) Aikaisemmat 3 kokousta / saarnaa aiheesta oli takana ennen eilistä ja Leo oli päässyt jakeeseen 31 :D

En mene sen tarkemmin yksityiskohtiin siitä, mitä Leo puhu, mutta yhen jutun haluan siitä poimia. Leo oli ollu edellisenä päivänä puhumassa Jyväskylässä tästä samasta aiheesta ja oli kokoustilanteen jälkeen ollut kävelemässä hotelliinsa. Suojatien yli käveltyään hän huomasi vastapäisen rakennuksen portailla makaavan miehen. Oven yläpuolella on kyltti "Hautaustoimisto." Muutamia ihmisiä kävelee miehen ohi ja kukaan ei hetkauta päätään siihen suuntaankaan, jossa mies makaa. Leo menee miehen luo ja jututtaa miestä hetken. Mies on tajuissaan. Mies sanoo: "Olen tämän verran kuolemasta (näyttää sormillaan pari cm). Ehkä he pistävät minut aamulla johonkin laatikkoon (mies viittaa hautaustoimistoa)." Leo jatkaa hetken kyselyä ja lähtee sitten hakemaan miehelle apua. Menee 9min siitä, kun Leo huomasi miehen ja paikalla on poliisi ja ambulanssi, jonne mies nostetaan ja tilanne on ohi.

Aika moinen "sattuma" että tämmöstä tapahtuu, varsinki just sillon kun saarnamies on aikeissa pitää 10 raamattutuntia aiheesta 'Laupias samarialainen'. Se mihin minä haluan kiinnittää tässä tapauksessa huomiota on se, että miten MINÄ olisin toiminu tuollasessa tilanteessa. Vastaus on 99% varmuudella se, että olisin kävellyt ohi. Ihan sama olisinko ollu yksin tai porukassa. Siitä tuli sitten mieleen kysymys : Minkä perusteella jokin normi tai käytöstapa on osa minua? Minkä takia minä kävelen ohi tai minkä takia minä pysähdyn?

Ehkä jokainen meistä on kuullu kertomusta laupiaasta samarialaisesta  lapsesta asti. Sitä on käsitelty ala- ja yläasteen uskonnon tunneilla ja siitä on puhuttu pyhäkouluissa. Oletuksena tietysti on, että me toimittais niinkuin samarialainen. Kuitenkin jostain kummallisesta syystä ainakin ite saan huomata, että en minä toimi sillä tavalla. Miksi? Mistä tämä on minuun tarttunu?

Entäs sitten kaikki muut asiat, joista Jeesus opetti? "Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, niin käännä hänelle toinenkin; Ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin..." (Matt. 5:39-40) Jne. Nämä oli vaan pikasia esimerkkejä mutta ymmärrätte taas mistä on kyse. Millä tavalla mä toimin näissä muissa kohdissa? Imenkö minä ne säännöt itteeni Porukasta, joltain toiselta ihmiseltä, jostain muualta vai Jumalan sanasta ja Jeesukselta?

Tehtävä on haastava. Tässä on taas yksi uusi opeteltava asia. Auttakoon Jeesus meitä siinä, että opittais Oikeesti elämään erilailla.