Ei mitään

Nyt tulee taas viime päiviin verraten erikoinen viikko. Postaan (ainakin) kaks kertaa! Tässä siis toinen niistä. Ärsyttää niin paljon ettei voi olla kirjottamatta.

Pinja sai jokin aika sit idean, et voitais nuorten kans tulla joku lauantai kirkolle vaan hengaamaan ja syömään ja olemaan tekemättä mitään. Jotkut muutkin srk:n nuorista oli aikasemmin pyöritelly samanlaisia ajatuksia mielessää, mutta tänä lauantaina se Pinjan alotteesta sit lopulta käytännössä toteutettiin. Tällä kertaa lähdön hetkellä ei pyykit ollu koneessa ja kaikki kamat oli valmiiks pakattuna. Otin opikseni ja melkein olin jopa ylpee kun osasin jonkin virheen sentään korjata :) Käytiin kaupasta hakee pari kiloo jauhelihaa, 3 kiloo spagettia ja 3 litraa jätskiä. Niistähän luonnollisesti synty spagettia ja jauhellihakastiketta ja hyvvää oli ^^ Ei meitä tullutkaan niin montaa sinne kun uumoilin, mutta onneks ylijäämät pysty viemään kotiin :)

Kokkailujen jälkeen alettiin sit valkata jotain lautapeliä mitä voitais pelata ja tohtori terapiaan sit lopulta päädyttiin. Samaan aikaan sisään marssi (ainakin minulle entuudestaan) tuntematon tyyppi. Sanoi olevansa nurmeksesta kotoisin ja oli tullut kuopiossa asuvan veljensä luona käymään, ja oli ohikulkumatkalla tulossa nuorteniltaan (oli ilmeisesti katsellut vanhoja vapiksen nettisivuja, joiden mukaan lauantaisin pyörii nuortenillat klo 19...). Selvitettiin sille, et nykyään nuortenillat on aina keskiviikkoisin ja otettiin tää kaveri sit peliin mukaan. Pelailun lopetettuamme osa lähti saunaan, osa kotiin ja osa jäätiin pöydän ympärille istumaan. Tää kaveri kerto ettei kuulu tällä hetkellä mihinkään seurakuntaan mutta on miettinyt viime aikoina johonkin seurakuntaan liittymistä. Sanoi että se on ehkä parempi kuin olla olematta missään. Sanoi, että on aika irtonainen olo. Ja sen kyllä ymmärtää. Toivoi löytävänsä sellasen seurakunnan jossa pääsis kunnolla kuulemaan Raamatun opetusta. Omien sanojensa mukaan oli hirvee jano ja nälkä ollu jo pidemmän aikaa.

Siitä hiljalleen sit alettiin tiskata käytettyjä astioita pois ja kaiveltiin jätskit esille. Saunojat tuli pois saunasta ja kotiinheittäjät saapui myös paikalle ja sit käynnistettiin "kohti jerusalemia" -lautapeli (tjsp). Pelailtiin sitä joku tunti pari ja jossain vaiheessa tän random kaverin piti lähtee. Sit jonkin ajan päästä siivoiltiin paikat kuntoon ja lähdettiin kans kotiin.

Ja voi että mua ärsyttää kun nyt vasta kotiin tullessa oikeesti hokaan että tällä kaverilla ois ollu nälkä ja jano sanan puoleen ja me (minä) omiin suunnitelmiin takertuneina (takertuneena) ei tehty asialle mitään! Meillä ois hienosti ollu aikaa ja mahdollisuuksia ja resursseja ottaa Raamatut käteen ja vaikka pawsonit esiin ja lukee yhdessä Raamattua ja rukoilla ja Tulla Jeesuksen Tykö (Matt. 11:28) ja siinä ois ollu paljon enemmän kun "ei-mitään". Jeesuksessa meillä oikeesti on se todellinen lepo, Raamattu ja Jeesus itse omin sanoin lupaa niin, ja "ei kun meidän pitää nyt saada olla vaan. Kyllä me keretään näitä Jeesus-juttuja hoitaa sunnuntaina ja keskiviikkona." Ei näin oikeesti kukaan sanonu eikä välttämättä myöskään ajatellut mutta sellasta tämän laisesta käytöksestä vois hienosti lukee. Ja ärsyttää.

Taas on niin sokee fiilis kun vasta jälkeen päin tajuaa tehneensä hölmösti. No, ei auta kun koettaa oppia kantapään kautta ja ens kerralla pitää huoli siitä, että Tärkein ei unohdu. Me ei tänä iltana edes rukoiltu kertaakaan...