Lääkettä

Aikalailla perus arkipäivä. Kädet niin täynnä kouluhommia ettei ehdi kaikkia millään tekemään. Jätin tänään pitkästä aikaa Sydän Tulessa -illankin väliin ja jäin kotiin tuskailemaan koulutöiden kans ja lepäämään. Mielessä pyörii taas kuitenkin muutamia erillisiä ajatuksia ja ajattelin tässä vaiheessa aukasta plokin ja kattoo saisko niistä jäsenneltyä mitään järkevää ylös. Voi olla että tulee sekametelisoppaa, taikka sitten ei mutta pääasia että jotain kuitenkin :)

Maanantaina mua koski hillittömästi päähän lähestulkoon koko päivän. Muistin kesken koulupäivän, että panadolit oli päässy kulumaan loppuun ja koulun jälkeen piti käydä vielä kaupassa ja tiet oli ihan loskassa. Piti tilata isä avuksi ettei ois tarvinnu loskassa polkee ostosten kans vielä erikseen apteekkiin. Loppujen lopuks sain lääkettä ja päänsärky alko lievittyä. Venyttelin samalla niskaa ja sekin helpotti (normaalisti mulle tulee päänsärky aina niskan takia.. Liekkö matalapaineen vika). Mielessä alko samoin tein pyöriä ajatus siitä, et miten ihmeellistä se onkin, että se lääke osaa ettiä kaikista ruumiin sopukoista just sen paikan minne koskee ja kipu lähtee. On sitä tullu joskus aikasemminkin mietittyä mutta nyt kun se oli ajankohtaista niin se putkahti uudestaan mieleen.

Löysin taas vaihteeks lisää kirjoja... Paul Washerin "The One True God" - "Yksi Totinen Jumala". Lueskelin muistaakseni sen takakantta netistä ja mieleen putkahti taas ajatus lääkkeestä, vaikkei siinä kirjassa (tai sen takakannessa) puhuttu siitä mitään! Mietin, et Jumalan Sana toimii samalla tavalla kuin panadoli mun päänsärkyyn. Sä luet Raamattua, sä et välttämättä saa yhtään kiinni mitä siinä puhutaan, mutta kun oot jonkin aikaa lukenu niin huomaat, että on paljon parempi tai helpompi olla! Samalla tavoin kun panadoli löytää tiensä ihmisruumiissa kipupisteeseen, niin Jumalan sanakin löytää oman tiensä sielun ja hengen maailmoissa sinne, missä Taivaalliselle lääkkeelle on tarvetta. Merkillistä...

Äsken törmäsin taas lääkkeeseen. Ja tämä osuukin suoraan ytimeen. "Sinulla voi olla paha omatunto, vaikka ei pitäisi. Pidä kiinni siitä, mitä Jeesus teki puolestasi Golgatalla. Anna tämän tosiasian vihmoa sieluasi, niin saat kokea, miten sinua syyttänyt paha omatunto väistyy. Mikään muu lääke ei ole ihmisen omalletunnolle niin tehokas kuin Jeesuksen veri. Sinun osuutesi on pitäytyä siinä uskossa, että Jeesus sovitti syntisi. Kun paholainen alkaa kylvää epäuskoa, aja se pois! Vastusta perkelettä, niin se sinusta pakenee." - Mauri Vikstén, kirjasta "Armo - avain yltäkylläiseen elämään".

Varmaan on sanomattakin selvää, mitä kehotan jokaista meitä tekemään. Sanonpa sen siitä huolimatta: Kehotan ensin itseäni ja sitten myös sinua avaamaan Pyhän Kirjan ja ammentamaan sieltä lääkettä sielulle. Taivaalliselle lääkkeelle tulee olemaan tämän maanpäällisen elämämme aikana jatkuvasti tarvetta. On etuoikeus, että sitä on jatkuvasti tarjolla, eikä se lopu koskaan kesken, niin kuin panadolille on tapana käydä :)

P.S. Vielä ois käsittelemättömiä ajatuksia mutta ne on vielä niin käsittelemättömiä, että pitää ehkä antaa niiden vielä muhia. Jospa niistä kohta kehittyis sen verta "kypsiä" että ne voi pistää jakoon :)