Luulinkin aikaisemman postauksen jälkeen, että tässä olisi varmaan ollut aineksia pidempäänkin pohdiskeluun! Mulla oli eilen varkki-illassa opetusvastuu ja sitä miettiessäni ja rukoillessani tää aihe nousi paria eri kautta uudestaan mieleen ja aloin sit katella näitä samoja (ja vielä muutamia muitakin) Raamatun kohtia ja huomasin että käsittelin aikasemmin oikeestaan vasta ensimmäistä osaa tästä kokonaisuudesta :) Löysin edellisen lisäksi vielä kaksi muuta pääpointtia.
Kuten aikasemmin jo tuli hyvin pikaisesti todettua, Jumala pyrkii muovaamaan jokaisen ihmisen yksilöllisesti jotain tiettyä tarkoitusta varten. Tässä on tämän kokonaisuuden toisen osan ydin. Tähän liittyy kaksi Raamatun kohtaa: Room. 9:21 ja 2.Tim. 2:20. Ensimmäinen kuuluu näin: "Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?" Ja toinen: "Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta-ja hopea-astioita, vaan myös puu-ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa, toiset halpaa käyttöä varten." Näiden Raamatunpaikkojen ympäristössä puhutaan aiheeseen liittyen muutakin. Otin tähän vain avainjakeet ettei posti veny liian pitkäksi :) Jos haluat, niin voit tarkistaa kokonaisuudet (Room. 9:14-21 ja 2.Tim. 2:15-20).
Tämä kaikki liittyy siis vahvasti siihen, millainen sinä olet ja millainen minä olen. Jumalalla on tarkka suunnitelma ja tietty päämäärä, jonka mukaan Hän muovaa meitä. Ja Jumalalla on valta tehdä meistä mitä Hän haluaa. Jokaisella meistä on erilaisia luonteenpiirteitä, erilaisia lahjoja, erilaisia muita ominaisuuksia ja kaikki se liittyy jollain tapaa Jumalan suunnitelmaan meidän varallemme. Meidän on kuitenkin mahdollista itse vaikuttaa kaikkeen tähän, niin kuin aiemmin mainitsin. Me voimme esim. alkaa matkimaan tai jäljittelemään jotain toista ihmistä puheessa, olemuksessa tai käyttäytymisessä. Ei välttämättä ihan arkipäivän esimerkki mutta on se mahdollista :) Lopputulos onkin jo edellä mainittu. Sen sijaan meidän tulisi rohkeasti olla sitä mitä me oikeesti ollaan! Tämä oli lause, jonka ansiosta palasin uudestaan tämän saman teeman ääreen.
Kolmas pääpointti tai yhteys tähän savi teemaan löytyy jakeesta 2.Kor. 4:7 : "Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä." Tässä kohtaa ei tämä yksi jae pelkästään riitä. Pitää jälleen lukea myös aijempaa, että päästään asiaan käsiksi. Mikä tämä aarre on? Jae 6: "Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa." Jumalan tarkoitus kaiken tämän saven muovaamisen ja valamisen takana on tehdä meistä käyttökelpoisia astioita, joiden sisälle Jumala voi asettaa kirkkautensa valon loistamaan.
Savihan on sellainen materiaali, jota valo ei läpäise. Kun Jumala asettaa meihin tämän valonsa loistamaan, sen tulisi näyttää sille, kuin se ei tulisi meistä vaan Jumalasta, kuten noista em. jakeista voidaan lukea. Saviruukun päälle on kuitenkin helppo laittaa kansi ja valo jää ruukun sisälle. Tällöin emme täytä tehtäväämme ja "käyttötarkoitustamme". Jumala haluaa käyttää meitä valonsa välikappaleina. Tämä on se aarre, jonka Jumala haluaa meihin asettaa.
Haluan vielä tuoda esille mielenkiintoisen löydön kaikista näistä edellämainituista yhteyksistä. Aikaisemmassa postauksessa lähdettiin liikkeelle Jeremian kirjan jakeista 18:1-6, joissa Jumala vie Jeremian savenvalajan huoneeseen katsomaan valamisprosessia. Näitä jakeita seuraa heti kaksi ratkaisevaa jaetta (7-8): "Yhden kerran minä uhkaan temmata pois, hajottaa ja hävittää kansan ja valtakunnan; mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille."
Seuraavaksi 2.Kor.4:1-2 : "Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu, vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä."
Ja vielä 2.Tim. 2:21 : "Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis."
Kaikissa näissä yhteyksissä kyse on Meistä, ja siitä, että Meidän pitää tehdä valinta tässä asiassa. Valita olla Jumalan muokattavana ja alistua Jumalan tahtoon.
Yhteenvetona Jumalan tahto kaikkien näiden kolmen pääpointin kohdalla siis on:
1) Saada meidät hylkäämään väärät tiemme ja saada meidät taipumaan Hänen tahtoonsa
* Jer. 18:7-8
* 2.Kor. 4:1-2
* 2.Tim. 2:21
2) Tehdä meistä kauniita, hyödyllisiä astioita erilaisiin tarkoituksiin
* 2.Tim. 2:21
3) Asettaa oman kirkkautensa valo loistamaan meidän kauttamme
* 2.Kor. 4:6-7
Loppukaneetiksi heitän vielä väitteen, että meillä itsellämme on kaikkein paras olla silloin, kun me alistumme Jumalan tahtoon ja kuljemme niin kuin Hän haluaa. Ei niin kuin me itse ehkä haluttais :)
Valinta on meidän.
Jumalan puolelta homma pelaa.
Jeesus valitsi tulla ristille.
Mikä on sinun valintasi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti