torstai 1. maaliskuuta 2012

... ja Pyhityksestä

Ja tässähän kävi niin sanotusti klassiset, eli en muista enää mistä piti puhua! Paitsi joitain asioita :) Tulin jokin aika sitten toisiksiviimeisestä isosta kokeesta ennen hiihtolomaa (!) ja kirjoitan melkolailla samoista tunnelmista kuin viimeksi: Kasa lukemisia ja pieniä nettikokeita käsillä, mutta haluan saada kirjoitettua ajatukset ylös (tai ulos) ennen lomaa, koska sitten ei taas ole aikaa. Eli...

Yksi iso syy miksi pyhitys / pyhyys on ollut muutamina viime aikoina taas mielessä on se, että EN huomaa sitä ympäristössäni ainakaan kovin merkittäviä määriä. Ja kuten viime kirjoituksesta kävi ilmi, pyhyys on luonteeltaan jotain sellaista, minkä voi (ja mitä tulisi) nähdä tai aistia. Aina ei ihmissilmä tosin ole niin terässä, että sitä huomaisi, mutta pyhyyden puutteen voi havaita myös toisella, vielä helpommalla tavalla: Jos ympärillä tapahtuu asioita, jotka ovat enemmän tai vähemmän väärin, niin se ei voi tarkoittaa muuta kuin sitä, että pyhyydestä on pulaa. Näillä väärillä asioilla tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä uskovien ihmisten tekemiä vääriä tai huonoja ratkaisuja (joista en puhu sen tarkemmin).

Kuultuani näistä huonoista ratkaisuista alkoi sisällä pihistä hiljaa pieni "pyhä tyytymättömyys". Termi on bongattu Bill Hybels:in kirjoittamasta saman nimisestä kirjasta. Tyytymättömyys / turhautuminen siihen, että jokin asia on väärin vaikka sen voisi tehdä oikeinkin. En voinut sulattaa asiaa ja aloin miettiä mitä pitäisi tehdä. Mieleen nousi pari Raamatun jaetta, jotka antavat asiasta kaksi eri ääripäätä: Nuhtele tai älä nuhtele.


Tit. 1:13 Nuhtele heitä sen vuoksi ankarasti, jotta he tulisivat uskossaan terveiksi
1. Tim. 5:20 Nuhtele syntiä tekeviä kaikkien kuullen, jotta muutkin pelkäisivät.
Matt. 7:4 Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi?

Oikea suhtautumistapa tilanteeseen löytyy siis jostain noiden paikkojen välistä. Ja päätin ottaa asian varman päälle. Tapasin kahden kesken erään luotettavan veljen kanssa ja kolusin omasta kaapistani ulos kaikki luurangot joita ikinä osasin keksiä. Hirsi piti ottaa ensin pois omasta silmästä. Asian toinen vaihe on vielä kesken, mutta eiköhän sille jokin sopiva kohta joskus lähiaikoina löydy. Tekemättä se ei saa jäädä!

Pyhyys tai pyhitys tai mitkä tahansa aiemmin mainitsemani asiat saattavat äkkiseltään kuulostaa hyvin abstrakteilta ja joku voi ajatella, mahtaako moisilla asioilla olla minkäänlaista kosketusta elävään elämään. Ja jos niillä ei kerran ole niin miksi pitää vouhottaa moisesta niin kovasti? Mutta omasta puolestani voin sanoa, että kyllä niillä on. Oikeastaan aika paljon! Elämässäni on ollut muutama mieleenpainuva kokemus todellisesta, olemassaolevasta pyhyydestä ja yksi niistä on eräs 20min kestänyt puhelinkeskustelu. Sen piti olla ihan tavallinen sitä-sun-tätä tyyppinen puhelu, mutta homma kääntyikin niin, että tämä toinen osapuoli alkoi puhua elämänsä asioista ja siitä miten oli tilanteisiin suhtautunut ja miten toiminut. Ja nämä toimintatavat olivat mielestäni äärimmäisen oikein. Hetken kuunneltuani olisi tehnyt mieli purskahtaa itkuun ja/tai nauruun, polvistua lattialle ja sopertaa "Jeesus, sinä olet Pyhä! Sinä olet Hyvä!" Sain nipin napin hillittyä itseni, mutta oli kyllä erikoinen puhelu...

Kosta tällaista pyhyyttä ja puhtautta on olemassa ja koska sitä on saanut vähän maistaa, on niin turhauttavaa huomata ennen muuta itse tyrivänsä niin monessa kohtaa ja huomata muiden tyrivän. Minä en halua sietää tämmöistä tyrimistä oikeastaan kenenkään kohdalla, jos puhutaan Jeesukseen uskovista ihmisistä! Tiedän, ihmiselämässä on monenlaisia tilanteita ja ei oo aina helppoo jne. en halua ketään masentaa enkä syyttää vaan haluan sanoa: On olemassa parempi tapa tehdä asioita ja on mahdollisuus elää pyhästi (kiitos Jeesuksen). Sinulla ja minulla on Valta päättää, miten elää. Rakas lukija, mihin sinä käytät valtaasi? Mihin minä käytän valtaani? Minä ainakin haluan etsiä ja opetella ja pyrkiä ja tavoitella pyhyyttä kynsin hampain! En osaa sitä kovin hyvin mutta olenpahan menossa oikeaan suuntaan :)

Psalmin kirjoittaja on samaa mieltä mun kans (vai toisinpäin?). Hänen sanoihinsa haluan päättää:

Ps. 34:8 Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen.

2 kommenttia:

Tumppa kirjoitti...

Oot erppa kyl välillä ajatuksissa paljon syvemmällä tasolla et mulla kestää kauan päästä vähän sun ajatuksista hajulle;> mut ei se mitään. Luulen, että pääsin jyvälle.
Tai ehkä mä vaan oon vähän yksinkertanen <:

Zern0 kirjoitti...

Tai ehkä mä en osaa kertoo kaikkee mitä ajattelen :o No, mut jotain tällästä.