Tänään palveltiin musiikissa Santalassa pidetyssä kokouksessa. Eräs siunaustilaisuus pidettiin tuossa kokouksessa. Asianomaisen viesti kansalle oli: "Ei ole koskaan liian myöhäistä tulla ihmiseksi, joksi Jumala sinut loi" tai "Peliä ei ole vielä menetetty, vaikka olisitkin jäljessä juoksukilpailua (Hepr. 12)".
Matkalla luin Philip Kellerin kirjaa Hyvän Paimenen hoidossa. Kirja avaa psalmin 23 sisältöä. Kirjan kirjoittaja on itse lammaspaimen. Kirja on puolessa välissä ja tähän asti on paljastanut jo melkoisen paljon siitä, kuinka tyhmä eläin lammas on ja kuinka paljon ihmisellä ja lampaalla on yhtäläisyyksiä. Ja ennen kaikkea kuinka Hyvä Paimen suhtautuu meihin avuttomiin, lankeileviin, pelokkaisiin, itsekkäisiin lampaisiin. Kirja on silmiä avaava ja todella kaunis! Lue se!
Itse olen ollut viime viikot taas niin hukassa että tekisi mieleni siitä hieman avautua mutta siirrän sen syrjään ja muistutan ennen kaikkea omaan mieleeni (ja teidän) mihin Herra sinua ja minua Oswald Chambersin sanojen mukaan kutsuu:
Koko elämäsi tunnusomaisena piirteenä tulisi olla palava halu säilyttää katkeamaton yhteys ja ykseys Jumalan kanssa.
-
Minut on kutsuttu elämään niin täydellisessä yhteydessä Jumalan kanssa, että elämäni synnyttää toisissa ihmisissä kaipuun Jumalan puoleen, ei ihailua itseäni kohtaan.
Lopuksi kysyn:
Missä sinä olet?
Missä minä olen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti