Tositarinoita terroristeistä

Muistui tänään aamupalapöydässä mieleen tapaus kesäjuhlilta. Majoituttiin isän (ja niinan ja henskun) kans stadion hostellissa kesäjuhlien ajan. Oltiin nukuttu jo kaks yötä ja oltiin sit sunnuntai aamuna aikasin liikenteessä kun oli vastuita ehtoolliskokouksessa. Piti olla jo klo 8 lavalla harjottelemassa Sing to the Lord -kuoron ja Sinfonietan kans. Pestiin siinä isän kans sit aikasin aamulla hampaita ja isä tokas jossain vaiheessa:

E: "Olipas se opettavainen tarina..."
e: "Ai mikä?"
E: "Täällä nukkuminen."
e: "Ai mitenniin?"
E: "Etkö huomannu? No..."

Tultiin perjantai-iltana joskus 23 aikaan hostellille. Käytiin muistaakseni aikasemmin päivällä tuomassa kamat huoneeseen säilöön ja mentiin sit jatkamaan juhla-alueelle. Nyt oltiin kuitenkin jo tulossa nukkumaan. Huoneessa ei ollu meidän sinne tullessa vielä ketään muita. Saatiin rauhassa laittautua nukkumaan. Illalla alko jo jonkin verran väsy painaa kun aamulla piti lähtee joskus 6-7 aikaan liikkeelle karttulasta et ehditään ajoissa perille (isän piti olla vapiksen vuosikokouksessa mukana). Ennen kun kerkesin nukahtaa niin alko porukkaa valua huoneeseen sisälle. Pistin iPoodin kuulokkeet korville ja käänsin kylkee ja pistin tyynyn korville. Jossain vaiheessa nukahdin.

Keskellä yötä satuin parahiks heräämään ja kuuntelemaan mitä tapahtuu. Viereisestä huoneesta kuulu puheen sorinaa (seinät oli suunnilleen paperia) ja meidänkin huoneessa pari tyyppiä tais vielä jutella siitä miten ne mekastaa siellä. Sit toinen niistä menetti hermonsa ja rymisteli ovet paukkuen sinne viereiseen huoneeseen huutamaan et olisivat hiljaa. Se oli vissiin jo käyny sanomassa siitä henkilökunnalle mut ei ollu mitään auttanu. Aikansa mekastettua se tuli kiehuen ja jälleen ovet paukkuen sisälle. Muistaakseni ne rauhottu siitä kohta ja jonkin ajan päästä nukahdin. Liikaa tai liian hyvin ei silti tullut sinäkään yönä nukuttua.

Seuraava päivä voidaan kelata välistä ja pompata seuraavaan iltaan / yöhön (la-su). Illalla taidettiin jälleen olla siinä tilanteessa ettei huoneessa ollut muita mun ja isän lisäks. Kohta meidän saapumisen jälkeen tosin tuli sit jo muutamia uusia tyyppejä eiliseen verrattuna. Katoin aluks et mistähän ihmeen tuska-festareilta tää ykski tyyppi on mut kaippa se oli sit ihan kesäjuhlavieraita. Näytti ihan motoristijengiläiseltä. Viime yönä hermonsa menettänyt kaveri tuli kans jossain vaiheessa sisään ja tällä kertaa se ei kauaa jaksanut kuunnella naapurihuoneen mekastusta. Se tais ensitöikseen käydä mainitsemassa asiasta henkilökunnalle ja heti kohta tää motoristiterroristi ja respan neiti oli yhtäaikaa selvittämässä tilannetta naapurihuoneen ovella. Naapurihuoneessa koitti hiljaisuus. Jonkin ajan päästä myös meidän huoneessa mutta sitä ei pitkään kestäny.

Joskus liekkö 3 aikaan aamusta pomppasi tän motoristin partasuinen ja kipa-päinen kaveri ylös ja alko hommailla jotain omiaan sielä huoneessa. Jutteli jotain tän motoristin kans (liekkö herättänyt sen.. ja miks ei ihmiset osaa kuiskailla tai puhua hiljaa.. varsinkin jos 10 muuta tyyppiä huoneessa yrittää nukkua) ja lähti kohta sit muualle (niin, ja miks ei ihmiset osaa pistää sitä ovee nätisti kiinni vaan aina pamauttaa sen tietysti täysiä). En kattonu kelloo mutta jonkin ajan päästä tää kaveri tulee takas tietysti ovet paukkuen ja mekastaen: "Mää kävin tuola TV-tuvassa! Ei siellä ollu ketään! Siellä kaikki vaan nukkuu!"

Sinä yönä ei hiljasuutta tullu sit meidän huoneeseen. Kohta se kello sitten jo herättikin ja piti nousta ylös. Ja kohta oltiinkin sitten jo hampaiden pesulla ja mulle selvis miks tää yö oli erilainen. Tää sama kaveri joka ensimmäisenä yönä paukutti ovia ja mekasti naapureille ei tänä yönä pihahtanutkaan vaikka meidän huoneessa mekasti melkein pahemmat terroristit kun siellä naapurihuoneessa. Joten ilmoille jäi pyörimään kysymys: "Miten me niin paljon ihmetellään sitä meteliä ulkopuolella mutta ei huomata, että omassa huoneessa mekastaa terroristit?" Mieleen nousee saman kaltainen kysymys jälleen Matteuksen evankeliumista: Matt. 7:3-4 : "Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi? Tai kuinka voit sanoa veljellesi: 'Anna minun ottaa roska silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi?" Vastaus meille tähän tulee heti viidennessä jakeessa: Matt. 7:5 : "Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, niin sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä."

Kyllä oli sokee fiilis kun en hoksannut tätä aamulla ite. Mutta hyvä että joku sentään huomasi :) Pitää toivoo että tästä joku päivä vielä sen verta viisastuu että osaa pitää silmät edes hereillä ollessa auki. Saati kun joiltain se onnistuu vaikka ne on kiinni  0_0 ! Matkaa on vielä jälellä.. mutta ei se mitään. Etiä päin, sano kettu pihlajanmarjoista. Eiku...

Niin tosiaan. Yksi pieni yksityiskohta jäi vielä mainitsematta. Sunnuntaina ehtoollisjuhlan jälkeen tultiin viimestä kertaa hostellihuoneeseen vaihtamaan vaatteita ja roudaamaan kamoja autoon. Siinä kamojen pakkauksen lomassa sisään astu jälleen tämä tuttu kaveri ensimmäisen yön jäljiltä. Hänenkin osaltaan juhlat ovat ohi ja pakkaus alkaa. Toivottavasti tälläkin kaverilla on silmät ollu auki. Nimittäin tällä kaverilla on musta puku ja liperi kaulassa. Hän on pastori.