torstai 5. toukokuuta 2011

Pyhyyden tavoittelu

Hyvät naiset ja herrat, minä olen hengissä! Jos n. 1kk sitten olo oli sellainen että kuinkahan tästä selviää, niin viimeiset 2vko ovat olleet siitä vielä muutaman pykälän arveluttavampia. Viikko sitten koulun aiheuttamat paineet eivät antaneet minun nukkua öitäni rauhassa eikä tämänkään viikon kaikki unet ole olleet kovin sikeitä. Oma aika on pitänyt melko tarkasti pyhittää koulutöiden tekoon ja jäin silti aika paljon aikataulusta jälkeen. Nyt kuitenkin kaikki kokeet ovat jääneet taakse ja jäljellä on enää muutama kirjoitettava dokumentti (7 itseasiassa + yksi nettisivuharjoitustyö) ja sitten se on siinä! Tältä keväältä... Olen syvästi - syvästi kiitollinen jokaisesta rukouksesta :) En olisi selvinnyt järjissäni ilman niitä.

Kaikkien koulutöiden ohessa on kuitenkin ollut muutakin elämää. Joitain viikkoja sitten kävelin varkki-illasta kotia päin ja mietin matkalla kaikenlaista. Esim. minkä takia sitä kuluttaa omia resurssejaan ja aikaansa joka perjantai puoleen yöhön riehumalla varkkien kanssa ja tiskaten ja kokaten ja siivoten jne. Minkä takia sitä ei vaan ota omaa aikaa ja käytä sitä mihin huvittaa? En muista mitä kaikkea muuta ajattelin mutta tämmöisiä mm. mietin ja pyörittelin. Hetken aikaa koetin keksiä päteviä syitä näihin ja jostain johtui mieleen englanninkieliset sanat "Pursue of Holiness", pyhyyden tavoittelu. Siinäpä sitten mietin loppu matkan sitä. Mitä se on? Miten sitä tehdään?

Kohta pääsin kotiin ja ensimmäisenä avasin Googlen ja kirjoitin nuo kolme sanaa sinne. Ensimmäisten hakutulosten joukossa oli kirja "The Pursuit of Holiness". Avasin linkin ja luin takakannen. Melkoinen sattuma että tuolla tavalla löytyi muutamaa kirjainta vaille samanniminen kirja! :) Etsin jo Booky.fi sivulta kirjan valmiiksi selaimen suosikkeihin ja lähdin nukkumaan. Muutaman päivän mietin, pitäisikö kirja tilata. Ja näiden muutaman päivän mietiskelyn jälkeen olin täysin vakuuttunut, että minun täytyy saada tämä kirja. Sisälle oli jostain putkahtanut mahdoton tarve saada elämään lisää pyhyyttä. Mummon kuoleman yhteydessä kokemani halu elää paremmin muistui myös mieleen.

Jouduin odottamaan viikon päivät, ennen kuin kirja kolahti postiluukusta sisään. Ja sen jälkeen hieman yli viikossa luin kirjan läpi. Siinä ei ollut kuin ~160 sivua, mutta kouluhommien takia piti lukeminen toimittaa aina ennen nukkumaan menoa :) Nyt kirjan läpi lukeneena voin sanoa, että se on yksi parhaista kirjoista mitä pitkään aikaan olen lukenut! Suosittelen kirjaa jokaiselle englanninkielentaitoiselle (tai taitamattomalle)! Kirjassa käydään läpi monia tärkeitä pyhyyteen ja sen tavoitteluun liittyviä asioita, mm. ihmisen ja Jumalan vastuita tässä prosessissa. En kirjoita kirjan täyttä sanomaa tähän auki, koska haluan jättää kirjan lukeville jotain luettavaakin :)

Näistä tapauksista johtuen pyhyyden tavoittelu on säilynyt mielessä nyt muutaman viikon. Se ei toistaiseksi ole haihtunut vielä sieltä, niin kuin joillekin muille ajatuksille usein käy. Ja haluan pitää huolen siitä ettei se haihdukaan. Pyhyyttä (tai mitään muutakaan tavoittelemisen takana olevaa asiaa) on hankala saavuttaa, jos tavoittelu jää jossain vaiheessa kesken. Ja pyhyys on sellainen asia, jota ei täydellisesti voi maan päällisen elämän aikana edes saavuttaa. Lähdinpä siis liikkeelle siitä kaikista helpoiten tavoitettavasta asiasta!

Se mikä tässä on vielä erilaista normaaliin nähden on se, että sisällä kytee halu tehdä asioita sillä tavalla, miten ne kuuluu tehdä. Niinhän sen tietysti aina pitäisi ollakin, mutta normaali tilanteessa muistaa "joo, näin se on, näin tämä kuuluu tehdä" ja unohtaa sen samoin tien ja tekee niin kuin aina ennenkin on tehnyt: päin seiniä. Siitäpä tuli ihan mieleen Jaak. 1:23-24 "Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli." Ja sehän on suorastaan itsepetosta. Nyt olen huomannut tilanteissa miettineeni "miten teen tässä oikein" ja edes yrittänyt. En voi sanoa vielä osaavani elää tällä lailla, mutta toivon että voisin muuttua ja joskus osata. Olen vasta alkumatkassa kohti pyhyyttä. Mutta olen sentäs matkalla.

Ei kommentteja: